MALin vuosikokous 2023 pidettiin 25. huhtikuuta Helsingissä Grand Marina Centerissä. Kokouksen alussa luovutettiin Kimmo Pietiläiselle elämäntyöpalkinto, mistä laajenmpi uutinen ohessa. 

Vuosikokousesitelmän piti teollisuusneuvos Timo Ritonummi otsikolla Energiaa tarvitaan: tuotettava päästöttömästi, kestävästi ja edullisesti - onnistuuko? tarkastellen aihepiiriä hyvin monipuolisesti. 

Tiivistelmä Ritonummen esityksestä (esitysdiat ovat ladattavissa tämän sivun lopussa):

• Energiakeskustelussa on liian esillä vain sähköntuotanto ja siinäkin teho (MW), kun pitäisi tarkastella tuotantoa (TWh). Kaikkea uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tarvitaan. EU hyväksyy vain tuuli- ja aurinkovoiman, joilla on voimakasta vaihtelua. Suomella korkea uusiutuvien ja ydinvoiman osuudet sekä matala fossiilisten osuus verrattuna EU:n ja globaaliin tasoon. Eri mailla on merkittävästi erilaiset tarjonnat ja kysyntärakenteet. Lämmitys- ja jäähdytystarpeet vaikuttavat huippukulutuksen aikoihin. Teollisuus, kaupunkirakenne ja raskaan liikenteen osuus tuovat eroja. Uusiutuvien mahdollisuuksissa on suuria eroja: vesivoiman ja biomassan saatavuudet, aurinkoisuuden erot (päivä/yö, kesä/talvi) sekä meri- ja vuorovesi. Tuulivoima vaatii tilaa.
• Energia ei ole samanlaista kaikkialla. Maakaasun käyttö energialähteenä ja sähkön kalleus ovat hidastaneet Euroopassa lämpöpumppujen yleistymistä. Ne ovat jääneet vain jäähdytykseen. Suomi ja Ruotsi ovat johtavia maita lämpöpumppujen käytössä. Hehku- ja energiasäästölamppujen myyntikiellot ovat lisänneet LED-teknologian käyttöä valaistuksessa. Energiatehokkuuden vaatimus on kasvanut kriisien ja kohonneiden hintojen myötä. Suomessa on jo pitkään ollut energiatehokkuussopimuksia. Bioenergia on nousemassa enemmän esille viimeisimmissä keskustelussa maa- ja metsätaloudesta, jätteistä ja hiilinieluista.
• Sähköntuotannossa on käytettävissä hyvin monenlaisia ratkaisuja. Polttaminen vähenee, mutta bio ja jäte tuovat uusia mahdollisuuksia. Liikenteessä sähköistyminen etenee, mutta bio- ja synteettiset polttoaineet sekä vety-polttokennoratkaisut ovat myös mukana. Maantieliikenteessäkin henkilöautot ovat vain osa. Raskasliikenne, off-road, junat, laivat ja lentoliikenne vaativat omat ratkaisunsa. Rakennusten lämmitys pienentyy hieman ja jäähdytys lisääntyy. Kaukolämpö säilyy ja lämpöpumput lisääntyvät. Monilla teollisuuden aloilla on mahdollista pärjätä ilman fossiilisia, mutta prosessien rajoitukset pitää ottaa huomioon.
• Henkilöauto on kaikille tuttu ja myös haastava ympäristö. Pitkät etäisyydet ja kylmyys tuovat ongelmia. Vanhoja autoja on paljon ja sähköautot tulevat hitaasti. Ajoetäisyydet kasvat hieman ja hinnat laskevat hitaasti. Kokemuksia hankitaan mm. talviajosta ja latauksesta. Uusiutuva diesel, biometaani ja E85 ovat kilpailijoina mahdollistaessaan polttomoottorien käytön. Polttokenno-sähköautot ovat kalliita. Valtio vaikuttaa ohjaavasti hankinta- ja kulutusverotuksella.
• Päästöjen puolella EU ja USA ovat vähentäneet CO2-päästöjä, mutta Aasiassa tapahtuva kasvu on pitänyt globaalin tason muuttumattomana. Länsimaissa ei ole rakennettu uutta kivihiilivoimaa, mutta Aasiassa niiden käyttö kasvaa. Päästöt pitäisi saada laskuun ja nopeasti: edes EU;n ja USA:n nykyvauhti ei riitä. Petteri Taalas WMO 21.4.2023: ”jäätiköiden sulamisen estäminen jo menetetty peli”.
• Vety on nostanut esille paljon puhetta ja odotuksia, mutta ”vetytalous” luo liikaa odotuksia. Vety on vain energiasiirrin, teko vaatii energiaa ja sitä häviää muunnoksissa! Vetyyn liittyy monta kehittyvää teknologiaa. Ensin katsottava, riittääkö sähköistäminen, jolloin on turha kiertää vedyn kautta. Teollisuudessa käyttö on laajentumassa. Liikenteessä ei vain yhtä totuutta - tarvitaan sähkö, biokaasu, vety, bio- ja sähköpolttoaineita. Raskas tieliikenne, Euroopassa bussit ja rekat, myös takseja (Paris), lossit ja yhteysalukset sekä lentokoneet. Sähköjärjestelmän tasapainottaminen – muiden varastointikeinojen ohella (akustot jne.). Voisiko Keski-Euroopassa suora kaasulämmitys toteutu bio- tai synteettisellä metaanilla.
• Paljon vaihtoehtoja ja kysymyksiä!

Itse vuosikokous sujui normaaliin tapaan. Vuoden 2023 tapahtumissa painottuu MAOLin kanssa järjestettävä seminaarisarja matematiikan kouluopetuksesta, josta MALin verkkosivuilla ja MAL-lehdessä on runsaasti tietoa. Syksyllä järjestetään pieni juhlaseminaari MALin ja TEKin 40 vuotta täyttävän yhdistymisen kunniaksi.

Hallituksen jäseninä jatkavat kaksivuotiskauttaan Jyri Jämsä, Ilkka Norros ja Maija Lakio-Haapio. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2023-2024 Martti Annanmäki, Lars Gröndahl, Lauri Laitinen ja Taneli Prittinen. Varajäseniksi valittiin Katri Halkka, Konsta Karioja, Merja Korpela, Kari Kortelainen, Lasse Kähärä ja Katja Lauri.